MÖKKI – ARMOTON NYKYHETKEN PEILI

Jos haluaa tietää, miten menee, kannattaa mennä mökille yksin. Mökki on armoton nykyhetken peili. Varsinkin, jos mökki on ollut sama koko elämän ajan. Se yksi ja sama paikka, jonne aina sitkeästi palataan, velvollisuuden ja innon sekoittamin tuntein. Se muuttumaton, vankkumaton tyyssija, kun muualla elämässä paikat, seura, tunnelma ja ulkomuodot vaihtuvat. Mökki pakottaa pysähtymään ja näkemään. […]

Read More »

HUOMIOITA PARIISISTA OSA 1

HUOMIOITA PARIISISTA OSA 1 Yksi kuukausi kattohuoneistossa ja kirkonkellot tuntuvat soivan jatkuvasti tai ainakin täysin sattumanvaraisesti. On kuin suntio tarttuisi köyteen aina kun henki vähänkin puhuttelee. Täällä kirkonkellojen kumu yli kaupungin on sointuisaa, muhkeaa ja tuntuu pyhemmältä. Ylevä, moniääninen sointi tuntuu yltävän kaupungin kattojen yli jokaisen sieluun ja raikaa jotain syvää ja ajatonta läähättävän, hektisen […]

Read More »

Kyllä taas planeetta Alkoholilla nauretaan

Jossain on planeetta, jonka suomenkielinen nimi on Alkoholi. En tiedä tarkalleen, missä se sijaitsee. Ehkä jossain kaukana, ehkä kiusallisenkin lähellä. Alkoholin asukeilla on yksi tehtävä: ohjailla Telluksen ihmisten alkoholinkäyttöä. Jokaiselle Maan asukkaalle on oma symbolinsa, esikuvaansa korostuneen negatiivisesti muistuttava voodoonukke, jota tökitään toistuvasti alkoholin pistimellä. Jos täällä Maassa oikein tarkasti katsoo, voi peilin kautta nähdä […]

Read More »

MITÄ OLISI TAIDE TÄYDELLISESSÄ MAAILMASSA

Umayya Abu-Hannan “Lottovoitto jäi lunastamatta” -kirjoitus on otettu vastaan liikuttavalla vakavuudella. Suomalaisia on niin kauan haukuttu rasisteiksi, että alkaa olla kansalaisvelvollisuus vaahdota suvaitsevaisuudestaan. Ja jos joku sanoo meidän syyllistyneen tähän perisyntiin, jo nousee karvat pystyyn. Kukaan ei halua osua syyttävän sormen säteeseen, “en minä ainakaan, mutta naapurin ämmä”. Kukapa ei olisi erityisen kohtelias ulkomaalaiselle julkisessa […]

Read More »

LUOVUUDEN OIKEUDET

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki mainitsi Helsingin Vasemmiston kuntavaalilehdessä erään kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeen esittelyn yhteydessä “luovien alojen ammattilaiset” viitaten taiteilijoihin. Tähän ilmaisuun törmää edelleen säännöllisin väliajoin. Ajatuksena se on huvittava, kömpelö, käsittämätön ja ärsyttävä. Konkreettisena asiana suorastaan absurdi. Ja edelleen se on yllättävän laajasti ja virallisesti käytössä. Vieläkin, tai pitäisikö sanoa nykyisin, ajatellaan, että luovuus kuuluu vain […]

Read More »

ESIINTYVÄ TAITEILIJA – TIEDÄ MIKÄ OLET

Näyttelijäystäväni, kollegani, totesi erään yhteisen ison konserttimme jälkeen, että on yllättävän rankkaa olla kaksi tuntia lavalla oma itsensä. Hän ei ollut esiintynyt koskaan pelkästään laulajana, ainakaan näin isossa projektissa. Vastasin hänelle kliseisesti, että niinpä, roolihahmon taakse on niin paljon helpompi piiloutua. Jäin miettimään asiaa ja selväähän se on, että näyttelijä roolihahmoa esittäessään tietää mikä ja […]

Read More »